Uudistettu pelastuslaki tuli voimaan heinäkuun 2011 alussa. Pelastuslaki on tarkistettu kauttaaltaan. Erityinen huomio lain valmistelussa on kohdistettu pelastustoimen valvontatoiminnan uudistamiseen. Pelastuslain uudistamisen yhteydessä on uusittu myös joukko sisäasiainministeriön ja valtioneuvoston asetuksia.
Onnettomuuksien ehkäisyssä siirrytään nykyisestä palotarkastuksiin perustuvasta toiminnasta riskien arviointiin perustuvaan valvontaan. Valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen suunnitellaan pelastuslaitoksen laatimassa
valvontasuunnitelmassa. Näin ollen palotarkastettavia kohteita ei enää nykyiseen tapaan määritellä lainsäädännössä, vaan pelastuslaitos määrittelee ne osana valvontasuunnitelmaansa.
Sääntelyn muuttamisella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskejä ja muita erityisiä valvontatarpeita vastaavaksi.
Pelastuslain mukaiset viranomaistehtävät suoritetaan nykyisin maksutta. Uuden pelastuslain mukaan pelastuslaitos voi periä jatkossa maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen suorittamisesta.
Erityisten riskikohteiden osalta sääntelyä on täydennetty velvoittamalla viranomaiset ja muut tahot yhteistyöhön onnettomuusriskien vähentämiseksi. Pelastuslaissa tarkoitettuja riskikohteita ovat esimerkiksi vanhusten palveluasuminen ja päihdeongelmaisten tukiasunnot.
Hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa on jo nykyisin selvitettävä pelastussuunnitelman laatimisen yhteydessä, miten rakennuksessa tai tilassa olevien heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa. Uuteen pelastuslakiin on sisällytetty hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuusvaatimuksiin liittyvät yksityiskohtaiset säännökset, jotka täydentävät ja täsmentävät nykyistä pelastuslain sääntelyä.
Uuden pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa kaikkiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli 1 200 neliömetriä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja on uuden lain mukaan kuitenkin 1 500 neliömetriä. Nykyinen väestönsuojan rakentamisvelvoitteen laukaiseva raja on yleisesti 600 neliömetriä.
Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovutaan ja sen tilalle on säädetty väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä.
Uuden sääntelyn mukaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei enää ole, vaikka korjaus- ja muutostyö lisää rakennuksen kerrosalaa kellarissa tai ullakolla.
Aluehallintovirastot voivat edelleenkin yksittäistapauksissa myöntää vapautuksia väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta. Sisäasiainministeriö voi uuden säännöksen mukaisesti kunnan hakemuksesta myöntää alueellisia vapautuksia väestönsuojien rakentamisvelvoitteeseen.
Pelastuslain rakenne on uudistettu siten, että eri tahojen velvollisuudet ovat nykyistä selkeämmin hahmotettavissa laista.
Nykyinen pelastuslaki ei sisällä nimenomaista säännöstä pelastuslaitosten pysyvistä yhteistoimintajärjestelyistä. Uuden pelastuslain mukaan alueen pelastustoimi voi sopimuksen nojalla hoitaa pelastuslain mukaisia alueen pelastustoimelle kuuluvia tehtäviä myös toisella pelastustoimen alueella.
Alueen pelastustoimi voi edelleenkin sopia vapaaehtoisen palokunnan kanssa pelastustoimen tehtävien hoitamisesta. Uutta on, että sopimus voidaan tehdä myös muun pelastusalalla toimivan yhteisön kanssa. Tällaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi järvi- ja meriapelastusyhdistykset.
Vapaaehtoistoiminnasta on uuteen pelastuslakiin otettu oma luku ja säännöksiä on uusittu lisäämällä lakiin säännös vapaaehtoistoiminnan edistämisestä, sopimuspalokuntien ja muiden sopimusyhteisöjen terveystarkastuksista sekä työturvallisuudesta.
Sammutusvettä koskeva sääntely on uudistettu. Laissa määritellään eri osapuolten velvollisuudet ja tehtävät sammutusveden hankinnassa ja toimittamisessa.
Pelastuslaitos voi uudistetun lain myötä harkintansa mukaan periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta.
Pelastuslakia on täydennetty siten, että erinäisiin korvauksiin muun muassa tapaturman johdosta ovat oikeutettuja pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuneet sekä omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin ryhtyneet henkilöt. Vastaavat muutokset on tehty meripelastuslakiin.
Edellä mainittujen uudistusten ja muutosten lisäksi pelastuslakia on uudistettu ja päivitetty usean muunkin yksityiskohdan osalta.
Lisätietoja sisäasiainministeriön internetsivuilta.